Mitä naiset edellä, sitä miehet perässä

Naistenpäivän kunniaksi on hyvä pöllyttää ummehtuneita ohjelmointialan sukupuolistereotypioita. Vaikka informaatioteknologia on monien muiden teknologian haarojen tavoin saanut vuosien saatossa varsin mieskeskeisen leiman, tämä ei suinkaan ole aina ollut vallitseva totuus. Naisten saavutukset ovatkin näytelleet ohjelmoinnin historiassa merkittävää osaa. Tässä blogitekstissä eivät Unix-parrat pärise, vaan esittelemme kolme kertomusta, miten naiset ovat vaikuttaneet siihen, kuinka nykyään kirjoitamme tietokoneohjelmia.

 

Analyyttinen nainen

Maailman ensimmäisen ohjelmoijan viitta asetetaan tavanomaisesti kreivitär Ada Lovelacen harteille. Hän koodasi algoritmeja Charles Babbagen suunnittelemalle mutta keskeneräiseksi jääneelle Analyyttiselle koneelle. Hänen muistiinpanoihinsa kirjaamaansa algoritmia, kuinka tämä teoreettinen kone laskisi Bernoullin luvut, pidetäänkin yleisesti historian ensimmäisenä julkaistuna tietokoneohjelmana.

Lovelace itse oli kuitenkin niin vaatimaton, että vähätteli omaa rooliaan. Hän esimerkiksi kirjasi muistiinpanonsa vain nimikirjaimillaan, AAL, jottei omien sanojensa mukaan vaikuttaisi leuhkivan.

Lovelacen kontribuutiota työhönsä ja hänen asemaansa historian ensimmäisenä ohjelmoijana on yritetty usein kiistää jälkeenpäin. Eräänä argumenttina on esimerkiksi esitetty, että Lovelace vain kirjasi ylös Babbagen omia ajatuksia. Vaikkei historian valossa ole täysin selvää, kuinka paljon pohjatyöstä on kunkin aikaansaannosta, Lovelace oli kiistämättä ainoa, joka näki Analyyttisessa koneessa potentiaalin muuhunkin kuin numeronmurskaukseen.1 

 

Ohjelma koodaa ohjelman

Kuuluisista naisohjelmoijista puhuttaessa on mahdotonta olla mainitsematta Grace Hopperia, erästä merkittävintä tietokonealan naispioneeria. Hänen ansionaan on pidetty lähteestä riippuen niin maailman ensimmäisen kääntäjän kuin linkkerinkin kehittämistä. Tämä johtuu siitä, että hänen UNIVAC I -tietokoneelle kirjoittamansa A-0 system -työkalu muistuttaa ennemmin linkkeriä kuin modernia kääntäjää, vaikka sitä aikanaan nimitettiinkin kääntäjäksi. A-0 system osasi etsiä alirutiineja nauhalta numeeristen koodien perusteella ja syöttää niille niiden perässä luetellut argumentit. Ajettaessa työkalu tuotti tulosteenaan lopullisen konekielisen ohjelman.

Aluksi Hopperin A-0-kääntäjä koki vähättelyä ja vastustusta, koska yleisen mielipiteen mukaan tietokone pystyi vain suorittamaan aritmeettisia operaatioita, ei ohjelmoimaan tietokoneohjelmia. Hopper ei kuitenkaan skeptikoista välittänyt vaan kehitti kääntäjästään myös A-1-, A-2- ja A-3-versiot. 

Hopper tunnetaan myös ensimmäisen englannin kielen kaltaisen tietokonekielen kehittäjänä. Luonnollisesti myös idea tietokoneohjelmien esittämisestä ihmisen ymmärrettävällä kielellä koki ensin vastustusta, mutta Hopper päätti itse toimia ensin ja pyydellä anteeksi myöhemmin. Hänen B-0-kääntäjänsä, joka tunnettiin myöhemmin nimellä FLOW-MATIC, osasi ensimmäisenä historiassa kääntää englannin kielen kaltaisia lauseita konekielisiksi operaatioiksi sekä erottaa datan ja sitä koskevat operaatiot. Se toimi myöhemmin myös pohjana COBOL-ohjelmointikielelle, jonka suunnitteluun Hopper tietysti osallistui teknisenä konsulttina.2

 

Tietokonetytöt

1940-luvulta aina 60-luvulle tietokoneohjelmointia pidettiin pääasiallisesti naisten työnä. 40-luvulla pitkäveteiset laskutoimenpiteet delegoitiin lähes tyystin ihmistietokoneina toimineiden naisten vastuulle, mistä syntyi kilotytön käsite. Yksi kilotyttö energiaa “vastasi noin tuhatta tuntia laskemistyötä”.3 60-luvulla puolestaan Cosmopolitan puolestaan hehkutti artikkelissaan “The Computer Girls” tietotekniikan tarjoavan naiselle parempia uramahdollisuuksia kuin moni muu ammatti. “Naiset ovat ‘luonnonlahjakkuuksia’ tietokoneohjelmoinnissa”, lehti totesi.4

Maailman ensimmäisen elektronisen tietokoneen, ENIAC:n, ohjelmoijat olivat ihmistietokoneina uransa aloittaneet niin kutsutut ENIAC-tytöt: Kay McNulty, Betty Jennings, Betty Snyder, Marlyn Meltzer, Fran Bilas, ja Ruth Lichterman. He opettelivat tietokoneen piirustukset ja rakenteen, jotta he pystyivät ohjelmoimaan sitä vipujen ja kaapeleiden avulla ja määrittelemään sille oikeat syötteet haluttujen laskutoimitusten toteuttamiseksi. Naiset ymmärsivätkin lopulta koneen toiminnan läpikotaisin myös rautatasolla ja pystyivät jäljittämään bugin aina yksittäiseen hajonneeseen elektroniputkeen. Vaikka minkäänlaista ohjelmointikieltä ei tuohon aikaan vielä ollut helpottamassa ohjelmien kirjoittamista, McNulty kehitti myös historian ensimmäiset käyttöön otetut alirutiinit puristaakseen ENIAC:sta irti enemmän laskutehoa.

ENIAC-ohjelmoijat saivat lopulta hyvin vähän tunnustusta työstään ja osa jäi tyystin ilman sitä koko elinaikanaan. Kun ENIAC paljastettiin yleisölle 1946, heidän nimiään ei mainittu tietokoneen ja sillä esiteltyjen ohjelmien yhteydessä lainkaan. Vasta 1997 he saivat tunnustusta, kun Women in Technology International nosti heidät kunniagalleriaansa.5

 

Mielikuvat muuttuvat

Alkaen 1960-luvun lopulta naisten osuus informaatioteknologian alalla alkoi kuitenkin laskea. Ohjelmointityön profiili muovautui yksitoikkoisesta mekaanisesta puurtamisesta arvostetuksi taitoa vaativaksi ammatiksi, jolloin sen imagoa alettiin muokata myös miehiin vetoavaksi. Samalla syntyi sivutuotteena antisosiaalisen koneista viehättyneen nörtin stereotyyppi. Iso vaikuttaja kehityksessä oli myös tietokoneiden ja tietokonepelien markkinointi yksinomaan pojille.6

Tutkimuksissa on havaittu, että tyttöjä ja naisia tietotekniikan alalta ajavat pois ensisijaisesti kannustuksen puute, kasvatus ja perheen antama esimerkki sekä kokemukset ohjelmoinnin alkeiskursseilta yliopistoissa.7,8,9 Buutilla me pyrimme innostamaan tietotekniikan alalle niin tyttöjä kuin naisiakin. Esimerkiksi Koodikärpät-kesätyötapahtumamme tietotekniikan ja ohjelmoinnin pariin työllistämistä nuorista jopa viidesosa on tyttöjä, mikä on mielestämme lupaava tulos. 

Parannettavaa kuitenkin löytyy, sillä tietotekniikkaa ja ohjelmointia koskevat stereotypiat elävät tiukassa. Aivan kuitenkin suotta. Bittejä ei nimittäin koodarin sukupuoli kiinnosta.

 

Lähteet:

  1. https://archive.mith.umd.edu/flare/lovelace/articles.html
  2. https://history-computer.com/ModernComputer/Software/FirstCompiler.html
  3. Evans, Claire L. (2018). Broad Band: The Untold Story of the Women Who Made the Internet
  4. https://www.siliconrepublic.com/people/women-in-technology-the-computer-girls-cosmopolitan
  5. Light, Jennifer S. (1999). When Computers Were Women
  6. https://www.npr.org/sections/money/2014/10/21/357629765/when-women-stopped-coding
  7. Stake, Jayne E. (2006) The Critical Mediating Role of Social Encouragement for Science Motivation and Confidence Among High School Girls and Boys
  8. Shashaani, Lily (1997) Gender Differences in Computer Attitudes and Use among College Students
  9. https://newsroom.ucla.edu/stories/cracking-the-code:-why-aren-t-more-women-majoring-in-computer-science

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *