English
Boriss on Buutin CodeMatch-kehittäjä, joka innostuu uuden oppimisesta ja kehittää aktiivisesti omaa osaamistaan. Tulevaisuuden tavoitteena hänellä on olla sveitsiläinen linkkuveitsi, joka taipuu tekemään mitä vain ohjelmistoprojekteissa.
Boriksen lempiruoka on seljanka ja hän pitää hyväntuulisista yhteistyöpeleistä. Moninpelit eivät niinkään maistu, sillä ne menevät liikaa tunteisiin. Vapaa-ajan harrastuksiin Boriksella kuuluu mm. salilla käyminen, viherkasvien hoito sekä erilaisten tuoksujen keräily.
Mikä sai sinut kiinnostumaan ohjelmoinnista?
Boriss: Abivuonna käytiin pitkän matikan Logiikka ja lukujonot -kurssi, jossa tehtiin parin rivin ohjelma laskimeen. Tää oli ongelmanratkaisutehtävä, josta kiinnostuin tosi paljon. Huomasin myöhemmin, että lukiossa oli tarjolla vapaavalintainen ohjelmointikurssi, jossa käytettiin Processing-kieltä. Tähän oli helppo päästä aloittelijalla mukaan, käytännössä piti osata luoda shapeja ja luoda niille logiikkaa.
Boriss alkoi itsenäisesti opiskelemaan useita eri ohjelmointikieliä ja teknologioita, esim. Rubya, Pythonia, C# ja Unityä sekä WordPressiä. Hän seurasi tutoriaaleja ja koitti soveltaa näistä oppimaansa omiin harrastusprojekteihinsa. Tämän jälkeen Boriss pääsi opiskelemaan Metropoliaan, jossa hän opiskeli useita eri ohjelmointikieliä, mm. Javaa ja C-kieltä.
Millaisia ohjelmistokehityshommia olet tehnyt? Millä tekkistäkillä?
Boriss: Opiskeluaikoina osallistuttiin porukalla Euroopan sosiaalirahaston projektiin, jossa meillä oli käytössä MERN-stäkki. Kyseessä oli iso kokonaisuus, jossa oli mukana monenlaisia osaajia kehittämässä sovellusta, joka helpottaa keikkatyötä. Meidän viiden hengen devaustiimin piti suunnitella webbiratkaisu siihen, että miten voidaan sähköistää kolmen osapuolen vuokratyösopimuksia.
Opintojensa jälkeen Boriss laittoi hakemusta CodeMatchiin. Projektia ei ehditty vielä tuolloin löytää Buutin kautta, joten hän työllistyi toiseen alan yritykseen noin vuoden ajaksi. Tuona aikana Boriss työskenteli projektipohjaisesti 2–10 hengen tiimeissä toteuttaen mm. React-, Java- ja C#-pohjaisia sovelluksia. Vuoden jälkeen Borikselle soitettiin Buutilta uudemman kerran.
Boriss: Tällä kertaa löydettiin nopeasti projekti ja oli valinnanvaraakin. Kaksi firmaa halusi mut. Päädyin työskentelemään noin 10 hengen devaustiimiin, jossa työstettiin e-commerce -ratkaisua. Monet arkkitehtuuriset ja isomman softakehityksen piirteet tuli tutuiksi, mm. SAFe ja mikropalveluarkkitehtuuri. Meillä oli TypeScript-stäkki käytössä, Node.js bäkissä, Next.js ja React frontissa, ja palvelu pyöri AWS:ssä. CI/CD putket pyöri Jenkinssissä, ja nämä tuli tutuksi debuggausten kautta.
Boriss kertoo olevansa agnostinen kielten suhteen, eli hänelle ei ole juurikaan väliä, millä kielellä hän koodia kirjoittaa. Tärkeintä on se, että työn saa tehtyä tehokkaasti ja pääsee koodaamaan.
Miten kehität omaa osaamistasi?
Boriss: Koodaamisella on semmoinen erityinen paikka myös mun siviilielämässä. Seurailen mielenkiinnosta paljon kaikkea koodausaiheeseen liittyvää ja mua kiinnostaa mihin suuntaan teknologiat kehittyy. Nyt vähän aikaa sitten löysin pari mielenkiintoista teknologiaa, Svelten ja Astron, joita oon nyt kokeillut. Svelte on vähän niinku React. Astro on taas semmoinen framework, jolla voi generoida staattista kontenttia tehokkaasti. Se on kiinnostava myös siksi, koska se tuo joustavuutta yhdistämällä eri renderöintitekniikoita, mm. server-side ja client-side renderingiä.
Boriksen mukaan häntä kiehtoo ohjelmoinnissa tiedonjanoisuus ja oman osaamisen laajentaminen.
Boriss: Tavoitteena mulla on kehittää itseäni sellaiseksi sveitsiläiseksi linkkuveitseksi, joka taipuu tekniseltä osaamiseltaan erilaisiin projekteihin. Sitä kautta koen, että olisin tärkeä tiiminjäsen. End goal olisi, että pääsisin johonkin merkitykselliseen positioon jossain yrityksessä, jossa voisin auttaa kaikkia.
Minkä vinkin antaisit muille uransa alkuvaiheessa oleville koodareille?
Boriss: Jos ohjelmointi tuntuu vaikealta, mene pari steppiä taaksepäin. Monesti alkuvaiheessa koodarit saattaa yrittää oppia asioita tosi nopeeseen tahtiin ja notkahtaa sitä kautta erilaisiin pulmiin. Tuolloin on hyvä hetki pausata ja kokeilla jotain muuta. Esimerkiksi matikan laskemistakin harjoitellaan koko ala- ja yläaste. Yhtälailla ohjelmoinnissakin pitää muistaa se, että on hyvä olla kärsivällinen.
